Kannabiksen kieltolaki on aina hallinnut ja rajoittanut hamppukasvista saatavia hyötyjä, koska narratiivi on stigmatisoinut koko kasvin. Teollinen hamppu oli vuosikymmeniä pannassa ja sen kehitys oli aluksi erittäin kankeaa, sillä kannabiksen kielteinen huumeleima on syönyt uskottavuutta ja luottamusta. Teollista toimintaa on kuitenkin pyritty harjoittamaan Suomessa jo EU:n liittymisestä (1995) alkaen ja nykyään ala kehittyy ja kasvaa jatkuvasti uusiin mittakaavoihin.
Kannabista lääkkeenä käyttävät potilaat kärsivät kieltolain narratiivin luomasta vääristyneestä kuvasta eniten, koska lääkekannabista yritetään Suomessa rajoittaa/lääkäreitä suitsia yleensä huumevalistuksen perusteluilla (kognitiiviset kyvyt ja psykomotoriset koordinaatiotaidot, riippuvuus- ja psykoosiriski). Kannabiksesta lääkinnällistä hyötyä saavien potilaiden kohdalla kehitys on/on ollut poikkeuksetta päinvastainen mitä kyseinen valistus ja kipuauktoriteettien perustelut antavat ymmärtää. Kansainvälinen tutkimus tukee potilaiden kokemuksia. (1.)
Huumeleima varjostaa erityisen herkästi lääkekannabista sekä kannabista lääkkeenä käyttävien potilaiden statusta ja imagoa, koska lääkekäyttöä ei edelleenkään tunnusteta virallisessa hoitokulttuurissa, vaan asiasta kiistellään tutkimusten ja näytön puuttumiseen vedoten. Kielteinen leima on kieltolain luoma. Ennen kieltolakia hamppu ja kannabis olivat paikallisesti tuotettuja sekä globaalisti hyödynnettyjä ja ne olivat normaali asia lääkkeiden ja tarvikkeiden raaka-aineina, myös Suomessa.
Lääkekannabis on ollut Suomessa laillinen jo vuodesta 2008. Alunperin se tuli tänne kuitenkin vastoin Fimean, Valviran ja KELA:n tahtoa, kun ensimmäinen potilas voitti asiansa vuonna 2006 Turun hallinto-oikeudessa. Lääkelaitos (nyk. Fimea) oli ensin kieltänyt potilaan hakemuksen ja mahdollisuuden lääkekäyttöön tylysti vedoten kansainväliseen kannabiksen kieltolakisopimukseen (Single Convention).
Tosiasia on se, että potilaiden lääkekannabiksesta saamat hyödyt ovat toimintakykyä parantavia. Se antaa perspektiiviä turvallisen, tehokkaan ja toimivan hoidon perustaan. Sairaudet on todellakin mahdollista voittaa, jolloin kuolema siirtyy eteenpäin.
Kokemuksia ja saatuja tuloksia ei kuitenkaan jostain syystä oteta vakavasti, kun hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan, vaikka näyttö olisi mustana valkoisella. Tosiasia mitätöidään herkästi. Lääkärit eivät tunnu ensinnäkään tietävän asiasta juuri mitään eivätkä he tahdo uskoa, että potilaat oikeasti hyötyvät lääkkeestään ja että se on heille lähes poikkeuksetta elintärkeä lääke. Potilaan kokemusta/toivetta ja hoitoon liittyviä todellisia tarpeita ei oteta lainkaan huomioon, vaikka kyse onkin ainoasta toimivasta hoidosta, jonka lopettamiselle ei löydy mitään farmakologisia perusteluja.
Lääkekannabispotilas/-potilaat on jätetty avuttomaan ja toivottomaan tilaan, koska he eivät saa tarvitsemaansa lääkitystä, jonka seurauksena näiden potilaiden terveys ja henki on vaarantunut/tulee vaarantumaan. Nyt vallitsevassa tilanteessa toteutuu Suomen rikoslain 21 luvun 14 §:n tarkoittama henkeen tai terveyteen kohdistuva rikosnimike heitteillepano. (2.)
Suomessa lääkkeiden käytöstä/lääkehoidosta vastaavat tahot maalaavat herkästi kannabiksen lääkekäytön turhaksi ja tehottomaksi, jopa huumekäytöksi, vaikka potilailla on vuosikausien ja jopa vuosikymmenien kokemus lääkekannabiksesta merkittävine hyötyineen. Huumevalistuksessa kerrotut kannabiksen haittavaikutukset eivät liity kannabista lääkkeenä käyttävien potilaiden elämään mitenkään.
Sotii ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita vastaan räikeästi, kun kannabiksen lääkekäyttöön suhtaudutaan yhä kielteisesti ja potilaita kohdellaan kyseenalaistaen kuin narkomaaneja. Potilaita ei edelleenkään tutkita, vaikka tilanteet ovat kehittyneet vuosien mittaan parempaan suuntaan ja josta on myös olemassa vahvoja näyttöjä. Asiaan tulee jatkossa suhtautua ammatillisesti ja yhteiskunnan pitää ottaa tilanne kunnolla haltuun, ryhtyä tutkimaan asiaa objektiivisesti ja tukea potilaita kaikin toimivin keinoin sekä käynnistää tutkimuksia. (3. & 4.)
- Lääkärilehti – Lääkekannabiksen tehosta on tieteellistä näyttöä (laakarilehti.fi
- Rikoslaki 39/1889 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
- EU-parlamentti haluaa lääkekannabiksen Kela-korvauksen piiriin | Yle Uutiset)
- Hyväksytyt tekstit – Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin – Keskiviikko 13. helmikuuta 2019 (europa.eu)
-Tatu